Edustusryhmä

Seuran tähtisikermä, joka niittää mainetta ympäri maata ja silti harjoittelee selvästi muita vähemmän. Ryhmään pääsyn vaatimuksina on innokkuus, pitkäjänteisyys, kohtalaiset taidot sekä huumorintaju. Tai ainakin pitkä pinna. Muuten ei ole mahdollista kestää valmentajaa hyvinäkään päivinä, saati sitten huonoina! Porukalla on mainio yhteishenki ja se näkyy. Vuosien yhteen hitsautuminen ja omistautuminen uinnille tulee ilmi kilpailuissa toisten tsemppaamisena ja harkoissa huumorilla. Ja suun soittoa ei altaasta tosiaankaan puutu! Kovatkin harjoitukset ovat höystetty huonoilla vitseillä ja muilla älynväläyksillä. Turha vaatimattomuus ei ole koskaan porukkaa pilannut. Tavoitteista keskusteltaessa ei juuri piirikunnallisista kisoista puhuta. No vauhtiahan porukalla riittää, joten mikäpä niitä tavoitteita asetellessa. Maan mestaruuksista uitaessa on saaliina tullut kaiken värisiä mitaleita omissa sarjoissaan. Aika upea asia, että maalaisseurakin taistelee tasapäin kaupunkien mahtiseuroja vastaan.

Edustus harjoittelee altaassa 10-14 tuntia viikossa. Ennen kolmea uintikertaa pidetään puolen tunnin jumppa. Pari kertaa viikossa on erkoispilates-aerobic-tiesmikä-sekoitus, jolla haetaan rytmitajua, lihaskuntoa, kestävyyttä, liikkuvuutta sekä koordinaatiokykyä. Kaksi kertaa käydään nostamassa rautaa ja juoksulenkki tai kaksi täydentävät harjoitukset. Harjoitusmäärät tosin vaihtelevat kilpailutilanteen mukaan. Kesäaikana porukka on tuttu näky urheilukentällä ja pururadoilla. Meteliä altaan reunalla pitää Kimmo Nurminen. Pitkän linjan urheilumies, jonka isä jo pienenä pakotti mukaan yleisurheiluun ja lentopalloon. Sitä kautta tuli paljon urheilun ja valmennuksen pohjatietoutta. Kokemusta on tullut uinnin lisäksi sekä lentopallo-, että jalkapallovalmentajana. Nyt enää uintihommissa mukana oleva tuulitukka on myös EuraST:n puheenjohtaja. Varsinaiset uintihommat on jääneet suosiolla muille. Mikään kilpauintilaji kun ei suju oikein. Eikä ihan lähellekään. Silti uimarit menestyvät upeasti. Käsittämätön juttu! No uintivalkun ura sai alkunsa, kun tytär ylsi huikeaan suoritukseen altaassa koulun liikuntatunnilla. Oman kakkosluokan tyttöjen kisassa kolmas 25 m vaparissa. Siitä alkoi elämän mullistus ja likka seuran uintiharjoituksiin. Vuoden päästä seuran valmentaja soitti, että minut on ilmoitettu valmentajakurssille. No sinne pää edellä. Ja siellä altaaseen. Sata metriä ja kramppi. Toinen sata metriä ja toinen kramppi. Kouluttaja Keijo Mäkinen lupasi elinikäisen vapautuksen uintiharjoituksista. ”Saman tien kurssin jälkeen pudotettiin seuran kilpauimarit valmennukseeni. Alkoi armoton opiskelu, kirjaston koluaminen ja netin tutkiminen. Kaikki uintiasiat kiinnosti. Kakkostason kurssit ja seminaarit kierretty. Kesäkuussa 2008 päättyi kolmostason koulutus, johon Natusen Ippe päästi mukaan. Kai säälistä. Mutta työtä tehdään.” Valmennuksellinen tavoite on antaa uimareille mahdollisuus päästä siihen mihin haluavat urallaan. Ettei se olisi valmentajasta kiinni. Tämä kaikki kuitenkin niin pienellä harjoittelulla kuin suinkin. Kiteytettynä, ei määrällä vaan laadulla. Tavoitteena tehdä uimareista terveitä huippu-uimareita, joilla on elämässä elämää altaan kuivalla puolellakin. ”Tehdään terveitä, motivoituneita aikuisuimareita, eikä rikkinäisiä loppuun palaneita ikäkausihuippuja.”

Seuran edustusryhmä on valitettavasti supistunut kolmeen. Uskotaan kuitenkin laadun korvaavan määrän. Kilparyhmästä on nousussa kovia tekijöitä, mutta vielä ei samoihin harkkoihin muut yllä. 

Tessa Nurminen –94 Porukan ainoa tyttö, mutta silti hyvä jätkä! Tessan vika, että valkusta tuli valkku. Tessa on pitkäjänteinen harjoittelija, joka on sisäistänyt kaukaiset tavoitteensa pysyä lapsuusvuodet iskuetäisyydellä ja vasta sitten aletaan katsomaan kuka on kuka. Helppo valmennettava, kuuntelee ja ottaa tosissaan neuvot. Jos sattuu olemaan korvat pinnalla. Yleensä kun ei näy kuin varpaat. Hyvät potkut ovat pitkän 179 senttisen 15-vuotiaan neitokaisen parasta osaamista. Yläkroppa kaipaa vielä venymisen jälkeen ruutia, muttei hosuta senkään kanssa. Hyvä harjoittelija, mutta loistava kilpailija, joka kisoissa venyy aina koviin suorituksiin. Perhosessa maan 2. ja selärissä sekä vaparissa 10 sakissa ja kokoajan nousee 2008. Lyhyen radan IKM 2008 tuotti sijat 4, 6 ja 10. Kausi 2008-2009 oli suurten tekniikkamullistusten aikaa ja kestävyys ei ollut sitä mitä olisi haluttu. Silti Hyvinkään Ikuissa kolme kertaa viides.
Motto: ”Anteeks, mää en kuunnellu!”

Saku Salo –95 Rollojen selärikunkku. Kolmet peräkkäiset kisat maan nopein ja ylivoimaisesti. Vaparissakin pronssilla kesällä 2007. Lyhyellä radalla –07 pieni notkahdus ja seläristä pronssia. Kesällä pronssi kaunisteltiin tekniikkaongelmista huolimatta hopeaksi. Kunhan tekniikkamurheet poistuvat tulee kavereille kiire! Vielä kun saadaan pari palasta paikoilleen perhosessa, niin kova joka lajissa ja joka matkalla. Pelailee jalkapalloa aina kun ehtii. Erittäin kunnianhimoinen joka asiassa. Niin urheilussa kuin koulussakin. Todistuksessa pelkkiä ykkösiä ja nollia. Ja siinä järjestyksessä. Vaativa valmennettava, kyseenalaistaa ja kyselee. Miettii kokoajan eikä haaskaa harkoissa sekuntiakaan. Varma huipputekijä aikuisiässä. IKM 2008 ja seläristä hopeaa. Kausi 09-09 tekniikkaongelmia täynnä ja harjoituksiin ei saatu tehoja. Kuitenkin 09 Ikuissa mitalien tuntumassa.
Motto: ”Mitää!! 10 X 100 kolmost!!!

Henri ”Henu” Nurminen –97 Porukan junnu ja ihmeukko. Vasta aloittelee uintia, mutta oppii kaiken saman tien. Harjoittelee vasta tekniikkaa, mutta ensimmäisistä kisoista heti voitto kovalla ajalla. Rollorajat rikki heti ekana syksynä kahdessa lajissa. Ui harkoissa pienen osan muiden matkoista, mutta haluaa kokoajan oppia uutta. Kun tekniikka paranee ja aletaan lisätä matkaa, on tuloksia odotettavissa. Innokas kaveri, joka on hyvä joka urheilulajissa mihin alkaa. Marraskuu -08 lyhyen radan Ikuissa 50 ru 8. ja 50 vu 11. sekä 200 vu 16. Täältä tullaan!

2009 rolloissa sama tahti jatkui. Pari kovaa ennätystä ja 100 vu 7. sekä 100 ru 13.

2010 Nuorten IKM 100 ru 1.